Huoltoa, osa 3

Jouluna pitää syödä kinkkua, availla lahjoja ja luonnollisesti tuunata mopoa! Noh, tällä reissulla ei tullut tuhtattua mitään suurta, mutta jotain pientä kuitenkin(syömisen ja nukkumisen välillä...).

JARRUSATULAT
Satuloiden tiivisteet päätettiin siis vaihtaa, koska männät jouduttiin väkipakolla satuloista irti runnomaan. Eivätkä ne kyllä enää kunnoltaa mitään uusia olleetkaan. Pieni soittelukierros paikkakunnan MP-tarvikeliikkeisiin osoitti taas sen, että kyllä köyhää motoristia taas kiusataan oikein urakalla! MP-Teamistä olisi "ilmeisesti" kumit saanut, joskus tilaamalla, hintaan 170€. Toiset paikat eivät oikeastaan ko. tuotteita tunteneetkaan. Onneksi Stormi pelasti jälleen ja Sakulle taas kiitos kamojen hommaamisesta! Tour Maxin valmistamat (Made in Japan) kumit saatiin kelvollisella 60€ hinnalla himaan...

Satuloiden, mäntien ja muiden osien puhdistamiseen käytettiin reilusti aikaa. Kumien asentamisessa piti olla tarkka, koska ylemmän "pölysuoja" tiivisteen sai paikoilleen periaatteessa kahdella tavalla. Vain hyvin pieni kaulus erottui, jonka perusteella kumit menivät uriinsa oikein päin, toivottavasti... Vielä ennen mäntien upotusta sylintereihin sipaistiin ohut kerros PRB:n kumirasvaa kumeihin ja mäntien ulkopintaan. Näin männät upposivat sisään helposti ilman suurempaa forcea.

JARRULETKUT
Satuloiden huollon ohessa hoitui samalla myös vanhojen kumiletkujen vaihto. Jonkun verran oli säätöä itse letkujen vetämisessä. Uusissa teräspunosletkuissa, kun ei ole alkuperäisissä olleita "välikiinnikkeitä" helpottamassa linjauksia pääsylintereiltä työsylintereihin. Ongelmaa ei oikeastaan esiintynyt kuin vasemmanpuoleisessa etuletkussa, joka tangon toisessa ääriasennossa pääsi kiristymään ikävästi. Ongelma korjattiin käyttämällä hyväksi vanhojen letkujen kiinnikkeitä paikoissa missä niistä oli hyötyä.

ILMAUS
Ei ihan niin helppoa kuin esim. jarrupalojen vaihdon jälkeen! Aluksi jarrunestettä ei meinattu saada millään virtaamaan letkuihin. Kahvan/polkimen nopea tempominen johti lopulta tulokseen. Satuloita sai kuitenkin ilmata useamman kerran ja vaihtamalla aina välillä puolta(siis satulaa). Jarruihin saatiin lopulta tunto palaamaan, mutta todennäköisesti johonkin jäi vielä ilmaa. Tämän huomasi siitä, että kahva oli pienen odottelun jälkeen löysä, mutta koveni muutaman pumppauksen jälkeen. Täytyy toivoa, että ilma poistuisi ainakin osittain päivien kuluessa. Luultavimmin jarruja ilmataan uudemman kerran vielä myöhemin.

PAKO-SARJA (Ei Prison Break!)
No niin ja sitten vielä siihen pakolliseen hifistely/tuunaus -osioon... =) Eli miten viritämme mopon kulkemaan miljoonaa! Noh, ei sentään... Jostain foorumilta tuli joskus syksyllä bongattua juttu, jossa jotkut olivat hioneet pakosarjojen alkuosista hitsaussaumat tasaisiksi ja nimenomaan Thundercateista. Pakkohan se oli sitten itsekkin tarkistaa onko siellä niitä saumoja haittaamaassa virtauksi. Ei kai siinä sen enempää selittelemään, kuvasti pitäisi selvitä(toivottavasti...):

Eli kyllä sinne putkeen on melkosen isot saumat jätetty! Arviolta jokaiseen (4 kipaletta) putkeen saatiin noin 2-5 mm lisää halkaisijaa! On vaikea näin mitään asiasta tietämättä sanoa, onko tällä operaatiolla mitään vaikutusta mihinkään, mutta ainakin se tuli nyt sitten tehtyä... =)

Huoltoa, osa 2

Kuukausihan siinä taas vierähti ennenkuin taas päästiin huoltohommien kimppuun. Tällä kertaa homma aloitettiin virittelemällä pajan kattoon Bauhaussin loisteputki-hässäkkä tuomaan lisää valoa kaamoksen keskelle!

ILMANSUODATUS
Ensimmäisenä työn alle pääsi ilmansuodatinkotelo ja sen syöttöletkusto. Boxi pääsi ihan oikeaan vesikylpyyn ja kärpäsen raadot ja muut mömmöt saivat kyytiä liuotinpesuaineelta. Boxi oli ilmeisesti edellisen huollon yhteydessä jätetty kiinnittämättä kunnolla paikoilleen. Syöttöletkut oli rutattu ja kaasutinliitokset olivat löysällä. Tosin nyt sen tajusi itsekin miksi. Kotelon kiinnitys on ihmeen tarkkaa puuhaa, jos haluaa kaikki kiinnitykset letkuineen kohdalleen. Ensihaparoinnin jälkeen kaikki saatiin lopulta natsaamaan kohdilleen. Aluksi vain kurkkujen kiinnitykset tiukalle ja varovasti venuttamalla syöttöimuputket kiinni...




POLTTOAINEJÄRJESTELMÄ
Edellisellä huoltokerralla oli tankki jo tyhjennetty ja letkusto irroitettu suodattimineen. Suodatin oli erittäin suurella todennäköisyydellä vielä alkuperäinen. Sen sisus oli tummunut melkein mustaksi, joten se päätettiin vaihtaa. Alkuperäiselle vaihtosuodattimelle kerrottiin hintaa vähän paikasta riippuen 17-25€. Mistään sitä ei myöskään saanut hyllystä(!) Tämän vuoksi tilalle harkittiinkin jotain muuta vastavaa suodatinta. Tällaista ei kuitenkaan löytynyt mistään. Erona muihin, Jammun suotitimen sisään/ulos menot ovat suuret, 10mm. Tämä ilmeisesti pumpun vaatiman suuren virtauksen vuoksi. TR-Pyörästä haettiin lopulta Hondan vastaava kikkare hammasta purren... =)

Tankki oli alunperin tarkoitus pestä sisältä oikein kunnolla uittamalla pesuaineessa ja vedessä. Päätettiin kuitenkin heittäytyä laiskaksi ja huljuteltiin tankki ainoastaan puhtaalla bensalla. Kuraa tuli pihalle ihan selvästi, joten hyvä oli, että tuli tehtyä. Myös tankin mekaaninen hana(ei alipaineella toimiva) purettiin ja putsattiin.


JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ
Jäähdytysjärjestelmän täyttöä varten oli hommattu ionivaihdettua(riittävän puhdasta!) vettä ja kunnollista jäähdytysnestettä. Mitään pesutököttiä ei ollut tarkoitus käyttää.

Vanhat glykolit valutettiin ulos lohkon alaosasta ja sylintereistä. Tämän jälkeen syyläriin ahdettiin kaivovettä paineella suoraan puutarhaletkusta! Syylärin puoli ainakin puhdistui hyvin.


JENKAA!
Ennen jarruremontin aloittamista Jammu kiskaistiin pihalle pöhisemään. Tankkiin hiukkasen ysikasia ja START! Pata saatiin käyntiin helposti(heti kun keksittiin avata piilossa ollut hana...)! Koneen lämmöt saivat rauhassa nousta aina yli 100 celsiuksen, jolloin flekti saatiin hörähtämään. Jenkaakin(toki naapureillekkin piti ilmoittaa, että kivaa on!) annettiin, mutta kyllä viileä talvikeli selvästi löi seoksia laihalle...


Ulkoilemassa (kuvassa) kävi myös vuoden 1986 50cc Honda Monkey! Punanen on muuten kiva väri! =))


JARRUT
Uudet t-punosletkut olivat poltelleet kotona jo kuukauden päivät ja niitä päästiin asentelemaan seuraavaxi vai päästiinkö sittenkään...? Takapään jarrusatulasta homma aloitettiin. Satula irtosi helposti. Samoin letkusto. Palat olivat hyvässä kunnossa, mutta jarruneste aivan luokattoman näköistä kuraa! Myös etupään satulat lähtivät irti ihan sovinnolla.

Mäntien todettiin istuvan tiivisti kaikissa satuloissa. Tämän vuoksi ne päätettiin irroittaa tarkastusta/pudistusta/vaihtoa varten. Myös etujarrupalojen toispuolinen kuluminen velvoitti näin tekemään. Ei se ihan helppoa ollut! Naapurista löytyi onneksi paineilmaa, jonka avulla mäntiä saatiin painettu ulos koloistaa. Takapään kaksi sylinteriä irtosi melko helposti. Etupään kanssa kikkailtiin varmaan jotain tunnin verran rystyset jarrunesteessä(ja taisi sitä naamassakin olla...)! Kaikki 10 mäntää saatiin kuitenkin ehjänä ulos.

Jarruletkujen asennus jäi siis tekemättä ja alkoi uusien tiivistekumien metsästys...

MUUTA
Silmään osui eräänä kertana mainos vuoden 2006 erikoismallisesta Yamaha YZF R1:stä. Pyörähän on ihan uusi ja julmetun nätti muutenkin, mutta eräs yksityiskohta kiinnitti huomion. Nimittäin vanteiden maalatut reunat. Keltasävyisen pyörän mustissa vanteissa keltahohtoinen rinkula... "Hei mulle kans tommoset!" Jälleen kerran eBay osoitti voimiaan tällaisissa tapauksissa. Esim. Tämä kauppias ja vielä lisää kuvia.

Timolta taas löytyi alustaviin testeihin "Wallis-tapea", väri punainen, leveys 6mm...


Kultaiset teipit lähtevät tilaukseen lähipäivinä. Kokeilun arvoinen juttu, mutta sitten sen näkee miten pyörään istuvat...tai ovatko liian "amikset"... =)

Huoltoa, osa 1

Ensimmäinen varsinainen huoltoviikonloppu takana, huh! (Edelliskerta meni lähinnä tilojen siivoamiseen ja muihin järjestelyihin/säätöihin...) Mopo alkaa olla jo melkoisen riisutun oloinen:


HUOLLOT
Eturengas vaihdatettiin Raision PowerBikessä. Uusi Metzeler(näkyy jo kuvassa) vaihtui alle odoteltaessa. Hintaa operaatiolle tuli 10€! Palvelu oli ihan asiallista, joten käytän varmasti tulevaisuudessakin ko. puljua.

Alkuperäinen H4-ajovalotuikku kaivettiin ulos ja vaihdettiin Philips BlueVision polttimoon. Polttimesta saadaan sinertävämpäää valoa kuin perinteisistä polttimoista. Hinta on hieman tavallista H4:sta tyyriimpi: Motonetissa 12€... Samalla vaihdettiin myös kaikki mittarivalot sinertäviin Osram CoolBlue polttimoihin.



Mittaristoa jouduttiin purkamaan puhdistusta varten. Varsinkin nopeusmittarinnäyttö näytti hieman suhruiselta ja kuluneelta. Suojamuovin taakse oli kertynyt likaa ja rasvaa, jotka puhdistettiin. Etupuolesta poistettiin naarmut muovin kiillotusaineella. Nyt mittarit näkyvät taas kirkkaasti!

Thundercattia ulkoilutettiin sen verran, jotta öljyt saatiin lämpiämään niiden vaihtoa varten.


Öljyt saatiin pihalle kivuttomasti, mutta suodattimen kanssa sai hiukan kikkailla. Koska, suodatinavainta ei ollut saatavilla, tuupattiin suodattimen läpi pitkä naula ja väännettiin sen avulla se auki. Tyhjennyspropusta ei löydetty lainkaan tiivisterengasta, joten uudet öljyt jäivät toistaiseksi odottaamaan vielä kannuun.

Öljyhässäkän jälkeen siirryttiin bensa ja ilmajärjestelmän kimppuun. Tankki irroitettiin, samoin koko ilmansuodatinkotelo. Ensimmäisiä ruuveja irroitettaessa huomattiin kotelon liitosten olevan löysällä ja melkein irti. Tarkasti ei osaa sanoa, mutta järjestelmässä saattoi olla hieman ilmavuotoa. Myös muutamien ruuvien kantoja oli kierretty **skaksi, ei kuitenkaan mitään vakavaa... Suodatin oli melkoisen kurainen ja mallia vaahtomuovi.



TULOSSA
Uudet teräspunosletkut on tilattu ja lienevät jo tulossa kohti Suomea jossain päin eurooppaa. Letkut ovat Goodridgen valmistamat ja hiilikuidun väriset. Hintaa tuli postikuluineen 115€, sisältäen siis etupään(2kpl) ja takapään letkun. Myyjä löytyi Britanniasta:
http://stores.ebay.co.uk/wezmoto

Letkujen kanssa menevät luonnollisesti jarrunesteet vaihtoon. Isommista hommista vielä tekemättä ainakin jäähdytinnesteiden vaihto, kaasarien synkkaus ja undertail/muu peräosa...

Talvisäilöön

Yammu siirrettiin viime sunnuntaina talvitelakalle Yläneen suunnille. Viimeistä matkaa säesti viilentävä sade, joten varovasti sai koko matkan mennä. Loppukesän kilometri määrät jäivät tarkistamatta, mutta mutulla arvioisin syksyn ajomääräksi noin 2000km.

Varsinainen telakka on vielä vähän ahdas ja pimeä, mutta tulevana viikonloppuna kattoon olisi tarkoitus ruuvvailla tarpeeksi tehokas tuikku. Paikalle kiikutetaan myös lisävaloja sekä kasa erilaisia kemikaaleja, työkaluja ja sähkövärkkejä.

Ensimmäinen huoltoprojekti tulee olemaan eturenkaan vaihto. Nykyinen Michelin Pilot on jo kilometrinsa nähnyt. Varastosta löytyy jo uusi Metzeler Z6. Mopon nostamista varten tilattiin Louisilta nostin. Värkki ei kuitenkaan aivan taipunut Thundercatin etupään alle vaan otti nostettaessa kiinni etukatteeseen. Nostimen rungosta lovettiin pala pois ja siihen tehtiin suurempi kulma, jotta se mahtuisi katteiden alle ilman niiden irroitusta. Jussille kiitos hitsauksesta!

Seuraavina projekteina on vaihtaa öljyt sekä suodatin, jäähdytinnesteet, pestä/vaihtaa ilmansuodatin, vaihtaa mittarivalot, pestä tankki sisältä, vaihtaa bensasuodatin, synkronisoida kaasuttimet, vaihtaa undertail/takavalo, etc. Joten hommaa riittää, mutta niistä juttua sitten myöhemmin...

Xenan Jarrulevylukko

Lopullisen päätöksen levyjarrulukon hankkimisesta sinetöi tieto 5% kaskoalennuksista(Pohjola)!

Alunperin tarkoitus oli hankkia ihan tavallinen, mekaaninen, lukko estämään pyörän ns. helppo "työnnä pois" pöllintä. Tällaisia lukkoja saa edullisimmillaan noin 10€:llä. Valinta kohdistui kuitenkin Xenan lukkoon, joka sisältää myös liikuttelusta ja tärinästä aktivoituvan hälyttimen! Lukko on siis myös VAT hyväksytty ja näin ollen sillä saapi alennusta kaskomaksuista.

XENA on ainoa valmistaja, joka tekee tällaisia lukko/hälytin yhdistelmiä. Tämä XN14 malli on ensimmäinen VAT hyväksytty malli ja sen ovh. hinta on Suomessa 79€. Raision Powerbikesta sen saa ainakin tällähetkellä syyshintaan 65€.

XENA:
Valmistajan kotisivut

Tokimoto - Suomen maahahantuoja:
Tokimoto

Täältä löytyy lista VAT hyväksytyistä lukoista hälyttimistä:
http://www.autokorjaus.fi/Halyttimet/halytinluettelo.htm

Ensimmäiset 1000 mailia

Nyt, kylmempien syksykelien jo kolkutellessa, on hyvä kerrata ensimmäiset tunnelmat ajetuilta kilometreiltä.

AJETTAVUUS
Tohtorin jälkeen Thundercat tuntui uskomattoman jäykältä. Iskunvaimennus on säädetty jonkin verran tiukemmalle, muttei kuitenkaan täysin race-modeen asti. Nyt "jäykkyys" ei enää häiritse ja se tuntuu kokoajan myös mukavammalta. Eri säätöjen vaikutusta ajettavuuteen on tarkoitus kokeilla ensi keeväänä, kun on ensin tutustuttu säätämisen perusteisiin ja muiden kokemuksiin sekä mahdollisiin neuvoihin.

Joissakin artikkeleissa ja foorumien kirjoituksissa on moitittu Thundercatin ajettavuutta kaupungissa pienellä vaihteella/kierroksilla. Tämä moite voidaan allekirjoittaa, ainakin osin(tosin ei ole juuri kokemusta muista vastaavista pyöristä). Ykkösvaihteella ajaminen onnistuu eikä kone ole vielä kertaakaan sammunut liikkeelle lähdössä. Meno on nykivää, kun vauhtia on alle 3000 rpm. Kohta kolmentonnin jälkeen meno tasaantuu. Seuraavilla vaihteilla meno on jo jouhevampaa. Kaasun säätö on onneksi helppoa ja lineaarista eikä joissakin pyörissä (minun mielestä) esiintyvää "ON-OFF" -tilannetta synny.

Kyytiläisiä on tullut ajelutettua muutamia kertoja eikä mitään suurempia ongelmia ole ollut. Poikkeuksena kyytiläisen lievä valuminen penkillä kuskia päin. Kovemmassa kiihdytyksessä 1-vaihteella keulii Thundercat erittäin herkästi, joten kaasunannostelussa pitää olla tarkkana, eikä näin tule kipanneeksi kaveri kyydistä...

Ajoasennosta ei ole käytännössä mitään moitittavaa. Mikään paikka ei ole kipeytynyt, ainakaan vielä. Tuplakupla-plexi suojaa hyvin yläkroppaa ja penkki on pehmeä kuin Askon Alcantarajakkara! =)


TEKNIIKKAA
Yamaha lähtee nätisti käymään niin kylmänä kuin lämpimänäkin. Täydellä ryypyllä käynnistettäessä kierrokset nousevat noin vajaassa minuutissa 3000 nurkille ja ylikin. Tämän jälkeen ryyppy voidaan käytännössä ottaa pois ja kone käy jo ihan nätisti. Koneen lämpöjen tarkkailu ei ole kovinkaan helppoa, varsinkaan kylmänä. Lämpömittarin asteikko alkaa karvan alle 60 asteesta ja perus ajolämmöt ovat siinä juuri 60 asteen yläpuolella. Kaupunkiajossa ja pitkään seistessä lämmöt kipuavat pikkuhiljaa aina yli 100 asteeseen. Mittarin mukaan noin 105 asteessa lähtee flekti päälle ja lämmöt lähtevät laskuun.

Etujarrut ovat tunnokkaat ja tehokkaat. Perän saa nousemaan mikäli vain uskaltaa tarpeeksi kahvasta puristaa! Takajarruista ei voi sanoa samaa. Jarrut ovat melkoisen tunnottomat ja tehottoman oloiset. Toisaalta ne ovat näin "turvalliset", kun eivät pääse pienestä kosketuksesta lukkiuttamaan takarengasta. Jarrunesteiden vaihto sekä mahdolliset teräspunosletkut saattavat parantaa jarrutehoja molemmissa päissä.

Kone ja vaihdelaatikko pelaavat hyvin. Ykköseltä kakkoselle vaihdettaessa on tosin oltava kärsivällinen ja käytettävä voimaa, ettei synny ohi-latausta. Muut vaihteet menevät pesään sujuvasti niin ylös kuin alespäinkin vaihdettaessa.


MUUTA
Mittaristo on hyvä. Merkkivalot ovat kirkkaat ja isot. Vilkkua ei voi vahingossa unohtaa päälle, ainakaan pitkäksi aikaa. Kierroslukumittari on myös selkeää luettavaa. Miinusta voi kuitenkin hieman antaa nopeuskiekolle, jonka astevälit ovat melko pienet ja nopeutta on tästä syystä hyvä tarkistaa aina välillä poliisisetien iloksi...

Tavaratila on ihan kelvollinen ja helposti käytettävissä. Lukko auki vain sivusta ja koko penkki irti. Penkin alle mahtuu esim. 1/2 litran vesipullo, työkalusetti, silmälasikotelo, hanskat, kartta, jne.

Kulutusta ei ole vielä montaa kertaa tullut seurattua, mutta se pyörii sekalaisella ajolla noin 5-5,5 litran tuntumassa.


TULOSSA
Perä osa, eli ns. undertail, on tarkoitus modata tulevan talviseisokin aikana. Thundercattiin saa undertailia ainakin Ermaxilta sekä brändäämätöntä Portugalilaista heebeliä.
Linkki --> Undertail
Linkki --> Takalamput
Kyseiset kamat saa Postin kautta Suomeen yhteensä 75€:lla, joten kalliita ne eivät ole. Tosin undertail tulee maalaamattomana (valkoisena) ja kilvelle sekä vilkuille joutuu väsäämään itse tukiraudat.

Perus talvihuollossa tullaan todennäköisesti käymään läpi seuraavia kohteita:
-Tulppien tarkastus. Mikäli kuluneet vaihto mahdollisesti NGK:n Iridiumeihin.
-Ilmansuodattimen pesu ja mahdollinen vaihto K&N:ään.
-Eturenkaan vaihto, Metzeler Z6.
-Jarrunesteiden vaihto ja mahdollisesti letkujen vaihto teräspunoksiin.
-Öljyjen ja suodattimen vaihto.

Tohtorista Ukkoskissaan

Eikös sitä yleisesti jutella, että yks kesä ajellaan "kuussatkulla ensipyörällä" ja sitten vaihdetaan suurempi lohkoiseen menijään? No, niin kai se yleensä menee, mutta nyt kävi toisin päin ja motti vaihtui pienempään! =) Tohtorin 650cc:stä --> Thundercatin 600cc:hen! Tuo lienee kuitenkin samantekevää, kun tehot tuplaantuivat kuitenkin...

Tohtori (http://timoml.blogspot.com/) oli sinänsä pätevä/mukava peli. Se kulki hienosti mutkateillä, asvaltilla, soralla ja metsäänkin pääsi. Bensatalouskin oli kunnossa, kun alhaisimmillaan sen sai kulkemaan 4litraa/100km! Keuliminen onnistui helposti rajoittimeen asti ja pörinän taso oli korvia huumaavaa! =D Heikkoutena oli kuitenkin huonosti suojaava etu/sivu katteet, joten pitemmät maantiematkat olivat kohtuullisen raskaita ajeltavia. Samoin se ettei DR:ään saanut kunnolla tankki/sivulaukkuja heikensi sen viemistä pitemmälle tripille.




Tämä 32tkm ajettu vuoden 2001 Thundercat yksilö löytyi pari päivää Tohtorin myynnin jälkeen Nettimotosta. Pankista haettiin hieman lisää valuuttaa ja Timpan kanssa suunnattiin Mynämäelle mopoa ihmettelemään. Koeajon ja yleisen ihmettelyn jälkeen alkoi kiivas tinkaaminen(!) Hinta saatiin hilattua ihan mukavan oloiseen syysluokkaan, jonka jälkeen pyörä ja valuutta vaihtoivat omistajaa.

Ukkoskissassa on valtava Givin takalaukku, jossa on jarruvalokin, ihan oikeasti! =) Uudet ketjut ja rattaat sekä Leovincen Carbon slipari, minivilkut ja keltainen tuplakupla keulalla. Takana vähän ajettu Metzelerin Z6:n ja edessä aika lopussa oleva Michelinin Pilot gummi (uus Z6 jo hankittu).


No miksi 600cc Thundercat?

1000cc mopon hankinta ei oikeastaan koskaan päässyt etenemään kovin pitkälle. Syitä oli monia. Tehon tuplaantuminen(Thundercatissa) jo sinänsä riittävän Tohtorin jälkeen, edullisemmat hankinta kustannukset/vakuutukset ja ehkä kaikkein tärkeimpänä syynä sopivan mallin puuttuminen sopivassa hinta/ikä -luokassa. Pyörässä tuli olla suhteellisen pysty ajoasento. Vuosimallin oli oltava 2000-luvulta. Ulkonäön annettiin myös määrätä hankintaa.

Thundercatissa on 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun matkasporteista pystyin ajoasento mukavin/pehmein penkki(!) ja erittäin hyvin suojaava etukate eli konttuuri puoli on kunnossa! Vuonna 1996 markkinoille tulleena pyöränä se on edelleen ihan siedettävän näköinen muodoiltaan/katteiltaan. Nooh, joku on varmasti erimieltä, mutta minulle se menee edelleen ihan hyvin...

Thundercat on aikoinaan voittanut paljon testejä ja saanut poikkeuksetta vain kiitosta ajokäytöksestään ja tekniikastaan. Konetta pidetään kestävänä(niin kai se kaikissa japseissa on samalla tasolla nykyään...) ja luonteeltaan hyvänä ajaa. Miinusta Ukkoskissa saa muita hieman suuremmasta massasta(10-20kg), 220kg, joka on tietysti haitaksi nopeammassa rata-ajossa.

600-satkujen vertailu vuodelta 1997:
http://www.motorcycle.com/mo/mccompare/top600s.html
ja
http://www.motorcycle.com/mo/mccompare/600ss/yamaha.html

Artikkeli Thundercatista vuodelta 1999:
http://www.motorsports-network.com/YAMAHA/YZF600/index.htm